1988669.jpg
Ei enää kykene kurkistelemaan omaan blogiin, kun se juoppo-hiiri pällistelee siellä. Siispä on väännettävä tähän vähän tekstiä kuvan kera, että saa mukavempaa katselemista. En viitsi sitä hiirtä kokonaan poistaa, olkoon siellä. Ehkä lähetän sen hiirikammoiselle siskollenikin sähköpostissa.

Tuollainen harju on keskellä meidän kirkonkylää. Siellä on hyvät lenkkipolut, talvella hiihtoladut, siellä on marjastajia ja sienestäjiä. Viivin kanssa oltiin viime viikolla lenkillä, silloin nappasin sieltä kuvan. Harjun reunoilta avautuu kauniit maisemat järvelle. Juu, ja kyläkapakka on ihan harjun alla, sinne voi lasketella persmäkeä lenkkisiiderille jos oikein hätä tulee.

Siskon hiirikammosta voisi kertoa monta hyvää tarinaa. Se ei ole edes kammo vaan oikea fobia. Hän asuu maalla omakotitalossa, ja hiiriä tulee tietenkin sisälle, etenkin syksyisin.

Sisko oli yksin kotona useamman päivän, ja tietenkin juuri silloin löytyi hiiri keittiön alakaapista. Kaamea peto, ainakin neljä senttiä häntineen. Sisko ravautti itsensä keittiön tuolille.

Aikansa siellä käkittyään hänelle tuli nälkä. Mutta lattialle ei voinut astua (en ole koskaan raaskinut sanoa, että se hiiri pääsee kiipeämään esim tuolille ihan kepeesti), koska hiiri saattoi vilistää näkyville milloin tahansa. Mutta tämä neuvokas nainen otti toisen tuolin, astui sille, sitten siirsi ensimmäistä tuolia kohti jääkaappia, astui sille ja näin hän eteni kaapille saakka ja sai ruokaa.

Tuli ilta ja tuolilla seisominen alkoi väsyttää, joten sisko päätti ottaa kovan vauhdin ja kiitää olohuoneen halki makkariin niin ettei hiiri saa kiinni. Hän juoksi kuin tornado, paiskasi oven kiinni ja laittoi paljon vylliä kynnyksen ja oven väliin. (en ole sitäkään raaskinut sanoa, että mitkään tuollaiset ei hiiriä pitele). Yön hän nukkui levottomasti, kuunnellen, missä hiiri liikuskelee.

Aamulla hiiri löytyi pesuhuoneen nurkasta. Se oli erittäin kuollut hiiri, mutta silti sisko oli näkevinään, miten se tuijotti häntä viikset väpättäen. Hän haki pesuvadin, roiskautti sen hiiren päälle ovelta, ja hivutti sitten ison pahvin varovasti pesuvadin alle. Sitten kaikki ovet valmiiksi auki, ja suoraa huutoa kiljuen hän juoksi pihan poikki pahvilla peitetty vati kädessä ja sinkosi hiiren, pahvin  ja vadin metsikköön. Mies tietenkin sen vadin sieltä joutui hakemaan kotiin palattuaan.

Yhden siskon ystävän tyttö teki hiirikammosta tietämättä aika pahan jutun. Hän hiipi hiljaa siskon taa, ja laittoi hamsterinsa siskon olkapäälle istumaan. Ette muuten usko, miten pitkälle hamsteri lentää! Eikä edes kuollut.