Kaikki jotka haluavat, voivat pyydystää eilen kuvaamillani vempeleillä hiiriä, myyriä, rottia, torakoita, mutta itse en taida osata virittää niihin syöttejä.

Menin siis Singer-liikkeeseen, ja ilahduin heti ovella: mun kärsivällinen tilkkutyöope onkin siellä töissä, ehkä peräti omistaa liikkeen. Niinpä mulla ei ollut mitään kynnystä heittäytyä hölmöksi, olenhan hänen kolmella tunnilla jo ollut, ja vasta yhdellä asiallisesti.

Vasemmanpuolinen jalka on tikkausjalka vapaaseen tikkaukseen, keskimmäinen on jalka, jonka pohjassa olevien urien avulla on helppo ommella esimerkiksi tereitä niin että tere asettuu uraan. Ja oikeanpuoleinen jalka on vain läpinäkyvä, jotta ... niin, se näkyy läpi, ja kankaita on helpompi kohdistaa kun paininjalan alta näkyy se kangas. So simple.

Ompelukoneeni on niin vanha, että yläsyöttäjää siihen ei saa kuin hyvällä tuurilla jostain ompelukonehuollosta jne, joissa saattaa sellainen olla varaosana. Mutta sain kyllä tikkaukseen ohjeita ompelukoneen tikin ja langankireyden ym suhteen. Täytyy meneillään oleva peitto yrittää tikata vielä samoilla konsteilla (= julmettu sisu ja periksiantamaton mieli, kiroilu ja hätätilassa konjakkipaukku) kuin ennenkin. Peitto tulee 50-vuotislahjaksi, eikä se voi olla kamalan kurtattu.

Itse asiassa voisin aloittaa heti ja levitellä kankaat lattialle. Ai niin, mihin lattialle kun Viivi tulee takuulla osallistumaan peiton viimeistelyyn..