Mietin tässä, millekö alkais. Tuolla on pari käsityöjuttua melkein valmiina, joten taidan ihan ensin viimeistellä ne ja katsoa, mitä niistä tulee. Jollei niistä mitään kuulu, älkää kyselkö mitään. On niitä kankaita ja lankoja ennenkin hukattu, esimerkiksi tämä pusero ei ikinä päässyt alkua pidemmälle, malli on niin monimutkainen, etten jaksanut laskea joka silmukkaa. Langoista tuli lapasia, joista yhdet on nyt siis vähän kesken vielä.

Stansta haastoi minut kertomaan sattumanvaraisia asioita itsestäni. Olen tämän tehnyt ennenkin, mutta riittäähän noita sattumuksia meikäläiselle, niin tylsää ja tapahtumaköyhää kuin elämäni onkin. Mutta kun mie niin tykkään kirjoitella, niin täältä tulee, kuusi sattumanvaraista asiaa mieliaiheestani, minusta itsestäni:

1. Mulla on aikanaan ollut epävirallinen Suomen ennätys aika hassussa asiassa: kukaan ei ollut siihen mennessä suorittanut pianodiplomia Suomessa niin viimeisillään raskaana. Esikoisen laskettuun aikaan oli kolme viikkoa. Jännitystä siinä olikin, supisteli ennen lavalle kiipeämistä niin, että olin varma, että en selviä parin tunnin soittourakastani, vaan joudun Kätilöopistolle. Tutkintolautakunnan puheenjohtaja kysyi, koska vauva syntyy. Kun kerroin, hän sanoi vain kaksi sanaa: hullu nainen! En tiedä, onko ennätys vielä voimassa, mutta diplomitutkinto mulla on, kiitettävällä arvosanalla suoritettu.

2. Uskon lujasti siihen, minkä siskoni on sanonut sanoilla: sattumuksia ei ole. Luulen jopa, että tällä hetkellä elämääni rassaava, käräjille hyvää vauhtia etenevä taisteluni ei ole sattumaa, vaan jokin tarkoitus oli sillä, että eteläisen Suomen ilmeisesti häikäilemättömimmät ihmiset uhkailevat, kiristävät ja häiriköivät elämääni. Siihen nähden olen hyvin rauhallinen, olen etukäteen visioinut, miten tässä käy.

3. Mistä tuli mieleen, että kun tein tuota ei-koskaan-listaa, en enää voinut siihen laittaa asiaa, mikä olisi listassa ollut vielä muutama vuosi sitten. Vaikka aina vannoin, että en koskaan ota yhteyttä selvännäkijään, olen kaksi kertaa niin tehnyt. Ei mikään 0700-ennustaja, vaan puskaradion kautta saatu yhteystieto. Täytyy sanoa, että sellaisia asioita ei voi arvata, mitä hän minusta, elämästäni, tulevaisuudesta tai läheisistäni kertoi. Ja pidin varani, etten omassa puheessani paljastanut mitään. Kokemus ei ollutkaan pelottava, vaan sain molemmilla kerroilla paljon iloa ja varmuutta itselleni. Myös tähän käräjätappeluuni

4. Minulla on pakkomielle tarkistaa, onko rahapussi mukana, ennenkuin menen maksamaan ostoksia kassalle. Kerran olin latonut viikon ruoat hihnalle, ja kun tuli maksun aika, mulla ei ollut rahapussia mukana. Jotain miekin siis opin, joskin useinmiten näin kantapään kautta.

5. Mistä tuli mieleen, että olen maailman huonoin rasvailemaan ja nypläämään itseäni. Tästä on seurauksena, että esimerkiksi jalat on niin kuivat, että kantapääni tarttuvat mattoon kiinni. 

6. Mulla ei ole yleensä koskaan kaapissa viiniä, saunasiidereitä tai muuta alkoholia. Siis periaatteeni on, että otan viinaksia muutaman kerran vuodessa, pääsääntöisesti pippaloissa, uutena vuotena ja vappuna, mutta muuten elän melko raittiisti. Mutta konjakkia mulla on kaapissa lähes aina. Ei ole sen rentouttavampaa kuin ottaa pieni hömpsy illalla ennen nukkumaanmenoa. Ihan vain finkerporillinen lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Siinä. Ei se ollutkaan niin helppoa tänä aamuna, ei oikein ajatus luista. Joten taidan siirtyä tuonne ompelukoneen ääreen. Tein eilen melkein valmiiksi yhden pienen välityön, ihan turhanpäiväisen, mutta kaikkea pitää kokeilla...

Ai niin, otsikko vaatinee pienen selityksen. Eilen oli kommenttilaatikkoon "vierailija" (sanoisin mieluummin kuokkavieras) esittänyt paheksuntansa siitä, että blogissani on esiintynyt sana PERSE ! Ja vielä useamman kerran tämän bloggailuhistoriani aikana, eri muotoihin taivutettuna! Voi kamala, tässä ihan näin julkisesti myönnän, että onhan tuollainen rivous täysin perseestä!!!