Blogiystävä Minz kyseli vähän aikaa sitten osoitettani, koska halusi lähettää mulle kortin. Mutta tämä oli vasta alkusoittoa sille, mikä Minzillä lopulta oli mielessä. Sain eilen paketin, ja kuvittelin sen olevan ihan toiselta kaverilta. Olin täysin hämmästynyt, kun tajusin, keneltä paketti oli. Sieltä löytyi tällainen:
Kansilehdelle Minz on itse piirtänyt aivan upean kuvan, ja mökin teeman muistaen hän on taiteillut siihen näin ihanan ruusun. Piirustustaidottomana en voi kuin ihailla:
Kiitos, Minz! Kortti, jossa oli kovin kauniita ajatuksia tuli teipattua etukanteen siten, että kortin kääntämällä näkee, keneltä kirja on saatu. (anteeksi kuvien huono laatu, en vain osaa!)
Hauskaa jutussa oli se, että katselin kirjakaupassa Kaksoslikalle koulukirjoja ostaessa tuota täsmälleen samaa mökkikirjaa, kääntelin sitä kädessäni pitkään, mutta en raaskinut ostaa . Ja sitten sain sen muutaman päivän päästä, saman kirjan. Vien sen tänään mökille, siitä tulee sekalainen valokuva-muisto-vieraskirja.
Voi vitsit, kun mua aina muistetaan! Mie en ikinä voita palkintoja täällä arpajaisissa, ja silti postilaatikko kolisee vähän väliä. Kuka haluaa olla seuraava?
____________________________
Eilen nappasin kuvia myös tämän rivarikotini puutarhasta. Syyshortensia kukkii upeasti tänä vuonna. oksat eivät meinaa kestää valtavien kukkien painoa.
Kärhö intoutui kukkimaan aika myöhään. Nuppujakin on, ja kukat vielä täydessä terässä. Ohjasin sen tänä vuonna kiipeämään bambutikkaita myöten männyn runkoon ja siitä ylöspäin.
Ja laitetaan nyt tämäkin, eilen otettu valokuva Viivistä. Viivi oli trimmaajalla, ja FB:n laittamaani kuvatekstiä mukaillen: Mene, ihminen itseesi! Kyllä sinäkin kaatuisit keittiön lattialle, jos olisit seissyt pienellä, liukkaalla pöydällä 1 1/2 tuntia, tukkaasi olisi nypitty käsin, parta- ja kulmakarvat leikattu, ja kynnetkin vielä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.