sunnuntai, 21. syyskuu 2008
Hannia tikulla silmään
Kaksi vanhinta poikaani jäivät hyvin harvoin kiinni pahanteosta (en väitä, etteivätkö he pahanteossa olisi olleet, mutta eivät hoitaneet hommia amatöörimäisesti, eivät siis kärynneet) mutta tämän kerran muistan elävästi:
Pihamme oli iso ja naapurin lastenkin leikkipaikka. Jätkät taisivat olla 6 ja 8, ja naapurin pojatkin olivat kokoontuneet pihaan leikkimään. Kurkkasin välillä ikkunasta tyytyväisenä: siellähän ne touhusivat keinun luona ja kirmailivat pitkin pihaa, kullannuput.
Sitten tuli yksi pojista itkien sisälle. Kysyin että mikä on hätänä, ja Tommi alkoi kertoa: hänelle oli tullut kuuma, ja sen vuoksi hän oli heittänyt valkoisen t-paitansa nurmikolle. Jätkät, omat ja kaksi naapurin poikaa, olivat ottaneet paidan, ja heittäneet sen kuoppaan, joka oli muotoutunut keinun alle vauhtia potkiessa. Kuopassa oli kuraa ja paita sotkettiin ensin siihen. Sitten jätkät keräsivät kärpässieniä, murustivat sienet kuran sekaan ja talloivat päällä (tyyliin viinirypäleiden poljentaa).
Kun homma oli edennyt tähän saakka, hakivat nämä reippaat nuoret miehet lapiot, ja etsivät lapioihinsa naapurin tontilta kaikki koiranpaskat mitä löysivät, ja paskat heitettiin paidan päälle. Tommi seisoi hiljaisena miehenä vieressä ja seurasi paitansa teurastusta. Koska paskan sekaan ei jätkät halunneet tietenkään sotkea paljaita jalkojaan, he hakivat pyörät ja ajoivat monta kertaa paidan yli, jotta paska varmaan tarttui hyvin. Lopuksi he viimeistelivät homman seisomalla ringissä paidan ympärillä ja kusivat sen päälle. Siis sellainen alkukantainen rituaali, olisiko ollut miehistymisriitti, tai sen tapainen.
Kyllähän mie vastuullisena kasvattajana rankaisin poikia, kunhan ensin olin kuunnellut Tommin selostuksen siitä, mitä hänen paidalleen tapahtui. Mitä pidemmälle tarina eteni, ja mitä vuolaammin pojalta kyyneleet putoilivat, sen enemmän mun naaman pitäminen peruslukemilla vaikeutui. Lopulta vain nyökyttelin tuskaisen näköisenä, mutta Tommi onneksi luuli, että kurttasin naamaani sen vuoksi, että olin niin vihainen, vaikka todellisuudessa olin haljeta pidätellyn naurun vuoksi. Lupasin Tommille, että etsin pojat ja heitä rangaistaan. Löysinkin heidät naapurin tyhjältä tontilta, jokainen oli kiivennyt korkealle koivuun, koska arvelivat että en huomaisi etsiä heitä niin korkealta.
Rangaistuksen pojat saivat. Sanoin, että paita pitää pestä ja silittää, ja sitten viedä näytettäväksi Tommin äidille, joka saa sanoa, kelpaako se, vai pitääkö poikien ostaa omilla rahoillaan uusi paita. Mutta koska paitaa ei voi laittaa pesukoneeseen, on jätkien ensin pestävä se käsin, vaihdettava vettä ämpäriin niin monta kertaa, että paidan voi laittaa koneeseen. Jätkät pesivät, yökkäilivät, vaihtoivat vettä ja kärsivät rangaistuksensa kuin miehet.
Tommin äiti kelpuutti pestyn, silitetyn paidan, mutta olisinpa saanut olla paikan päällä kun tämä lähetystö vei paidan ja kertoi juurta jaksain, mitä sille oli tapahtunut.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.