keskiviikko, 26. marraskuu 2008
Kuka tulee pelaan mun kans?
Kesällä Kaksoset täyttivät 17 vuotta, ja yhtäkkiä heräsin huomaamaan, että mamma suurimmaksi osaksi pesee näiden isojen mukuloiden pyykit. Vie narulle tai kuivausrumpuun pyykättyään, ja viikkailee kaappeihin valmiisiin pinoihin. Silti joskus jompikumpi kehtasi sanoa aamulla kouluun herättyään: mulla ei oo yhtään puhdasta paitaa / kalsaria / sukkaa. Alkoi siis nyppiin pahasti tämä piikominen, ja sanoinkin että nyt mamma ei enää hoida teidän pyykkejänne, kumpikin pesee omansa. Ja lisäksi tietenkin sääntönä se että jos kone ei tule täyteen omista vaatteista, voi pyykkikopasta ottaa sen verran samanväristä vaatetta sekaan, että pestään ainoastaan täysiä koneellisia sähkön, veden ja luonnon säästämiseksi.
Mikä kapina alkoi! Muksut tekivät yhteistuumin laajahkon gallupkyselyn kavereiden keskuudessa. Gallupiin osallistui kymmeniä kavereita, osa kyselyistä tehtiin netin välityksellä, ja tulos kerrottiin minulle: KUKAAN kavereista ei joudu pesemään omia pyykkejään. Osa kavereista oli vielä halunnut tarkentaa asiaa sanomalla esimerkiksi että ei edes osaisi lajitella pyykkiä, ei tiedä mitä ja miten pesuainetta käytetään, eikä juuri kukaan osaisi käyttää pyykkikonetta. Yksi tyyppi sanoi demonstroiden sanottavansa: hän on pari kertaa saattanut vahingossa KOSKETTAA pyykkikonetta NÄIN (kosketti pöytää), mutta ei ole koskaan perehtynyt sen saloihin sen enempää. Ja koskettaminenkin siis on tapahtunut vahingossa.
Ei auttanut, mie oon aika itsepäinen kun sille päälle satun, ja ilmoitin että voi kaveriparkoja, hieman on hankala lähteä maailmalle kotoa, jollei osaa edes pyykkejään hoitaa. Jollei pyykinpesu maistu, kulkekaa likaisissa vaatteissa, mutta homma muuttuu tästä päivästä alkaen. Ja muuttui. Poika jupisi vielä, että sun vaatteita en sitten pese, ja mie siihen että ei tarvitse, kunhan hoidat omasi. Kerran poika oli vahingossa pessyt myös mun mustat farkut, ja vahingon huomatessaan oli paiskaissut housut kodinhoitohuoneen altaaseen märkinä. En puhunut mitään, ripustin ne siitä kuivumaan, ja sen jälkeen homma alkoi luistaa jotenkuten.
Mutta siitä poiki sitten tällainen ongelma:
Eli tässä on sen eilisen korin pohjalta löytyneet sukat. Jos hoitaisin yksin kaikkien pyykit, pesisin aina likapyykkikorista vaatteet siinä vaiheessa kun koneellinen vaatteita olisi likaisia. Nyt kaikki pesee omiaan, ja parittomia sukkia jää sekä lika- että puhtaan pyykin koriin, eikä ne kohtaa juuri milloinkaan.
Kaksoslikka on ratkaissut kätevästi ongelman. Hän kulkee eriparisissa sukissa.Tässä tämän päivän näyte:
Hän perustelee asian siten, että kukaan ei tiedä, millaiset sukat kengissä on. Eli kätevää: riittää kun aamulla löytää kaksi kappaletta sukkia, sama se minkä värisiä ne on.
Nyt siis olen käärinyt hihat ja yritän etsiä pareja sukille, osa on tuolla läjässä, osa on kaapeissa, osa likapyykkikorissa, mutta luultavasti kaikille olisi pari. Ehkä.Tarkkanäköiset voivat ainakin havaita, että likan kuvassa oleville sukille on parit puhtaana tuolla keittiön pöydällä.
Kuka tulee pelaan mun kans?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.