Nyrppy autonkorjaajasetä soitti tänään illalla kahdeksan maissa, että sai autoni korjattua. En enää hauku toista nyrpyksi, kun viitsi ylitöinään ahertaa sen kuntoon. Lähden siis noutamaan sitä alkuviikosta, huomenna en yksinkertaisesti viitsi, menee viikonloppu pilalle, vaikka korjaajasetä sanoi, että on lauantainakin töissä.

Hyvänä uutisena voitaneen pitää sitä, että autosta oli hajonnut vain vesipumppu, ja koska en ajanut sillä pitkää matkaa hajoamisen jälkeen, ei muuta vahinkoa ehtinyt tapahtua. Samalla oli vaihdettu se jakopään hihna ja jokin tiiviste. Laskukin oli siedettävä, 350 euroa.

Ja taas tuli todistettua bloggauksen hyvät puolet (niitähän piisaa). Nelmi kommentissaan kertoi, että saattaisin saada vakuutuksen kautta edestakaiset bussimatkat korvattua, ja niinhän se menee. Soitin vakuutusyhtiööni ja tarkistin asian. Teen sinne ilmoituksen, ja saan melkein 90 euroa takaisin. Jess! Kiitos, Nelmi, tuo oli kullanarvoinen neuvo!!

Siispä pääsen ajamaan autoni kotitalliin, enkä sitten taida polttaakaan sitä tuossa pihamaalla. Olisi voinut käydä hullumminkin, ja mites sitten olisi auto kotiin tuotu. Näinkö?