Kamera on likalla lainassa, kun hän nauhottelee omaa soittoaan sillä, ja on vähän tylsää laittaa kuvatonta postausta. Mutta laitan kuitenkin, eikä edes mitään ihmeempiä ole tapahtunut.

Viikko sitten perjantaina oltiin Helsingin Apollossa seuraamassa Firmarockin finaalia, jossa oli myös Esikoisen ja Miniän bändi mukana. Hauska ilta, mukana menossa myös Stansta Tupponsa kanssa. (linkitys jäi tekemättä, Stanstan blogiin ei ole päässyt pariin päivään, Staaaanstaaa!) Ja "oman bändin" esitys meni nappiin. Rumpali (Esikoinen) ja vokalisti (Miniä) mainittiin taas erityisesti, ja Miniälle sanottiin, että jos jaksat tuolla tavalla laulaa kaksi tuntia, niin tuomarit tulee varmaan kuuntelemaan Mamma riehui tietenkin eturivissä kannustamassa, valitettavasti pomppimista ei nauhalla näy

Voittoa ei tullut, mutta pääasiahan on hyvä show ja onnistumisen tunne.

Koira on tappotuomiolla. Sotki itsensä NIIN PASKAAN tänä aamuna metsässä, että kotiin kävellessämme ihmiset kiersivät kaukaa meidät. Ensin huuhtelin pahimman klimpit vedellä pois, sitten vaahdotin kahteen kertaan ja pesin, ja tuntuu että vieläkin täällä haisee. Hirven / ketun / ihmisen paska. Yök!!

Huolimatta tuosta takaiskusta aamun metsälenkillä, yleensä parin tunnin lenkki tuossa lähimetsässä on päivän parhaita hetkiä. Kunhan saan sen kameran, otan pari kuvaa joelta ja metsässä virtaavasta purosta. Reitti on aina sama (vaatii Viivi), ja lenkin loppupäässä on poikettava yhteen ihanaan paikkaan, jossa voisin vaikka joskus yöpyä. (joo, niin varmaan, sammalikossa makuupussissa; älkää ihan kaikkea ottako vakavasti, mitä sanon). Jos mieli on kurja, jos olen alamaissa, hermostunut, niin menen siihen metsään kuin kappeliin saamaan rauhaa sisälleni. Viivi jahtaa oravia ja mie pällistelen sammalikossa ympärilleni. Viivytään siellä aina kauan, ja toivotaan, ettei kukaan muu kulkija tule häiritsemään. Yleensä ei tule.

                                                      ***********

Maanantaina sain mökille uuden kiukaan, kiitos MK:n avun ja myötävaikutuksen. Huhuilin syksyllä fb:ssa apua, mistä löytää puukiukaan asentajan. Ja MK sanoi, että ootas vähän, ja järjesti mulle maksullisen miehen Oli muuten hienoa palvelua avaimet käteen-systeemillä. Mun ei tarvinnut tehdä muuta kuin ostaa se kiuas, varata rautakauppaan se ja käydä avaamassa mökillä saunan ovet. Huiskis, uusi kiuas oli kohta paikallaan, Kaksosjätkä toimi hanslankarina. Kunhan saadaan vielä hormiin tehty reikä tukittua (Kaksosjätkä hoitaa sen), ja laasti on kuivunut, pääsen kokeilemaan. Jee! Yksi etappi mökkiprojektissa hoidettu!

Yksi projekti on tässä työn alla koko ajan. Viikonloppunakin hoidan pari juttua projektin tiimoilta. Kerron sitten, jos ja kun jotain alkaa tapahtua.

Voi tätä elämää ja naisen ailahtelevaa mieltä

Mutta sitä ennen menen mökille, ompelen, laitan ruokaa, saunon, no siis teen kaikkea perinteistä, paitsi on nyt en  sauno. Vielä. Sattuneesta syystä.