Stansta, tämä meidän iki-ihana yhteinen blondimme pääsi taas yllättämään paketillaan. Tällä kertaa hän ei ottanut  itse kuvia tavaralähetyksestään, joten hän ei ehtinyt ennalta mulle kertoa, mitä paketti sisältää.

Stanstan paketit on aina yhtä riemukkaita. Ensinnäkin ne on teipattu niin tiukkaan, että tällainen hätäinen ihminen ei millään malttaisi aukoa kaikkia teippejä paketin ympäriltä, kiire kun olisi saada sisältö näkyviin

Kuvat on jopa mun ottamakseni huonoja, valo ei  riittänyt, nimittäin kerkisin vasta illalla kotiin avaamaan päivällä hakemaani pakettia. Sori!

Jee, tästähän se riemu repeää!

Muuten tosi hyvä idea uusiokäyttöön, tuosta saa napakan paketin.

Sitten se hauska osa. Stanstan paketista tuntuu tulevan määrätön määrä tavaraa. Laitoin käteni paketin sisään, ongin sieltä ensimmäisen tavaran. Sitten toisen... sitten kolmannen, kunnes on iso kasa uusia ihanuuksia, aivan selvästi mökille ajateltuja.

(tätä kuvaa yritin ottaa monta kertaa. Salama teki heijastuksia, eikä keittiön lampun valo riittänyt käsivaralla otettuihin otoksiin.) Mutta sisältö: alla pastellisävyinen pikkuliina, sekä myös pikkuinen ruskea liina (tai lautasliina), ja valkoinen pöytäliina. Kaksi uutta kehystä ja pikkutaulu, jossa on mietelause. Kirjaintarroja (löytävät tiensä jo yhteen juttuun...), Simo Salmisen taidelevy ja ruusutaulu, jolle on jo mietittynä paikka mökin seinälle. Stansta oli vielä laittanut oman tervehdyksensä korttiin ja kortin pakettiin mukaan.

Tämä piti kuvata ihan erikseen. Korihylly on pikkuruinen, korit vain noin 10 senttiä leveitä. Tämä tulee mökin ompeluhuoneeseen, taidan täyttää korit lankarullilla.

Voi sua, Stansta, ihana hyväsydäminen nainen. Olet kultainen . Iso eikun JÄTTIkiitos!

Eilen kävin Pelastusarmeijan kirpparilla, siellä mistä olen ostanut mökille astioita ja valkoisia pitsilakanoita. Joku muukin selvästi etsii niitä lakanoita, koska sen yhden kerran jälkeen siellä ei enää ole niitä ollut. Mutta samasta hyllystä nappasin mukaani lautasliinat, ja erästä laatikkoa kaivaessani käteeni osui kolme ruusukuvioitua ruokalusikkaa. Mökillä on pula vielä ruokailuvälineistä - noin bileitä ajatellen.

Heti sisälle kirpparille mennessäni kiinnitin huomioni (älyttömän likaiseen!!) esineeseen. Lopulta se oli vielä haettava näihin, yhteensä kolme euroa maksaneisiin ostoksiin mukaan.

Vaaka. Pölyn ja lian alta se paljastui turkoosiksi. Näyttää nollaa, jos tuo vati ei ole paikoillaan, muuten pitää määriä vähän ynnäillä. En tiedä, tarvitsenko edes tuota koskaan, mutta täytyyhän mökillä olla vaaka!

                                        -------------------------------------------------

Sähkösuihkun arvoitus alkaa ratketa (k.s. ed. postaus). Mietin maanantaina, kenelle kehtaan soittaa ja sanoa, että olen kokenut taas kummallisuuksia. Soitin Tapsalle, kirvesmiehelleni, lähinnä sen vuoksi, että hänellä on laaja kaveripiiri eri alojen miehiä, jotka saattavat auttaa, ja eivät ota ihan viimeistä hintaa palveluksistaan (mites mie sain tuon kuulostamaan jotenkin härskiltä ) Tapsa lupasi soittaa sähkärikaverilleen, ja kysellä asiasta.

Hetken päästä Tapsa soitti, ja sain helpotuksekseni kuulla, etten ole sekoamassa. Vanhoissa taloissa tuo ilmiö on - jollei nyt tavallinen ja normaali - niin mahdollinen. Ilmiö johtuu vanhan talon vanhoista maadotuksista ja kupariputkista. Syy siihen miksei sähköiskuja tullut lavuaarista, tai miksi suihku ei sätkinyt niitä purkkeja pestessä oli yksinkertaisesti se, että seisoin paljain jaloin märällä kaakelilla suihkussa, ja itse johdin sähköä.

Ilmiö ei ole vaarallinen, eikä aiheuta oikosulkuja, ja on verrattain helposti hoidettavissa mökillä, jossa kupariputket on näkyvillä. Tokaksvanhinkin sanoi, että ne on helppo maadottaa uudelleen. Helpotus! Olen yrittänyt saada sitä sähkäriä kiinni, mutta toistaiseksi en ole onnistunut. Hän oli jo Tapsalle sanonut, että sopivassa rakosessa hän voi tulla mökille asian hoitamaan.

Mainostetaan vielä, että Eijalla on menossa neulatyynykisa blogissaan. Käykää kurkkaamassa ja alkakaa ommella!

Eikä mulla muuta, Se on moro ny!

Lisäys: Koska minua ystävällishenkisesti (?) muistutetaan kommenttilaatikossa haasteesta, joka on mennyt multa jostain syystä ohi, niin lisätään se tähän, ennenkuin tulee lisää pyyhkeitä. Pyydetään kaivamaan esiin blogin historian kuudes kuva. Koska kuvaa ei enää ole muualla kuin siinä kirjoituksessa, kaikki ne, jotka haluavat nähdä kuvan avaruuspeitostani, siis blogini kuudennen kuvan, klikatkoon tästä.

Anteeksi huolimattomuuteni haasteen suhteen.