Tulipas mieleen kertoa pari juttua, joista olen jossain kommenteissa jo maininnut. Esimerkkinä meidän perheen ajatusmaailmasta, ja vinkiksi Susikairaan, että on niitä kannibaalikeskusteluja käyty meilläkin.
Kaksosjätkä, silloin neljä vee, kävi kanssani seuraavanlaisen keskustelun:
Kaksosjätkä: Syötkä sie vielä niitä vauvoja?
Äiti: Siis tarkoititko, että saanko mie vielä vauvoja?
Kaksosjätkä: Ei kun että syötkö sie vielä vauvoja?
Äiti: ??????????
Kaksosjätkä: No niin, kun meillä on valokuva jossa sulla on kamalan iso maha, ja sie olet sanonut että siellä on kaksi vauvaa. Miten ne sinne muuten olisi joutuneet, jollet syönyt niitä??
---------------------------------------------------------------------
Ilmeisesti sukupuolivalistukseni ei muutenkaan ollut parasta mahdollista laatua. Olin ostanut isoille jätkille esimurkkuikäisenä "Meidän perheen seksikirjan", jota sai tutkia sillä ehdolla, että sen kanssa ollaan asiallisia, eikä käytetä sitä kavereiden kanssa tutkittavana vitsikirjana. Ja sanoin tietenkin, että kaikkea voi tulla kysymään, jos epäselvyyksiä on.
Jokin aika kirjan ostamisen jälkeen mäkätin siitä, että vessanpöntön ohi on taas ruikittu, ja kysyin retorisen kysymyksen, onko se tosiaan niin vaikeaa osua siihen pönttöön. Mies vastasi, että on joskus, jos aamulla on hajottaja päällä. Mie tietenkin esitin kysymyksen, että mikä on hajottaja. Mies valisti, että jos esinahka on jäänyt pahasti, saattaa pissa lentää mihin sattuu. Tässä vaiheessa Esikoinen, 12 vee kysyi: mikä on esinahka?
Minä jäin suu auki, ja kysyin että onko tosiaan niin, että et tiedä. Poika vastasi: Olen mie yrittänyt sitä seksikirjaakin lukea, mutta mulla menee koko ajan esinahkat, pessaarit ja klitorikset sekaisin..
------------------------------------------------------------------------------
Sekä kerron tässä teille nolon jutun esimerkkinä mun ja ystävättäreni piiloblondi-piirteistä. Luulin monta vuotta, että nuudeli on pieni, ruskea, hieman kärppää muistuttava vikkelä eläin, joka elää Aasiassa. Jossain vaiheessa mulle selvisi, että nuudeli ei sitten ihan sitä tarkoitakaan.
Kerroin lenkillä ollessamme nolona kaverilleni, että olen aina luullut nuudelia eläimeksi. Kaverini pysähtyi siihen paikkaan, katsoi minua suu auki ja kysyi: ai, eiks se sitten ole?
Näihin tunnelmiin päätän perjantaipostaukseni. Oikein rattoisaa viikonlopun odotusta!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.