Vinski von Hepulipepuli haastoi Viivin seuraavanlaiseen koirahaasteeseen:
"Tämä on koirablogeja kiertänyt haaste, ja teemaltaan paljasta 7 kpl totuutta itsestäsi. Haaste osoitetaan aina koiralle. Eli koirasta 7 totuutta, ja kirjoitettuna, kuten koira itse vastaisi ja kertoisi. "
Jassoo, fonttikin muuttui raskaammansorttiseksi, mutta sehän vain korostaa haasteen tärkeyttä. Siis annan puheenvuoron Viiville.
1) Vaikka mie oon terrieri, mie oikeastaan pelkään aika paljon kaikkea. Kamalimpia on ne kääpiökokoiset ihmiset, joita lapsiksi sanotaan. Tässä meidän talossa asuu kaks poikaa, jotka tykkää jahdata mua. Mie en mene ulos ollenkaan, jos ne on siellä. Myös naapuritalon vinttikoirat on kamalan pelottavia, tulen heti kotiin jos ne on baanalla. Ikkunasta mie sitten räkytän niille kyllä. Myös rollaattorit ja kävelysauvat on pahoja! Kissoja sen sijaan mie en pelkää yhtään, vaikka ne välillä antaakin turpaan.
2) Mun maha kestää melki mitä vaan. Se ei silti tarkoita, että söisin omia papujani, aina niitä samoja Royal Canineja. Yök. Mutta aamuisin saan aina palan juustoa, ja joskus saan maksalaatikkoa tai kotiruokaa, eikä maha sekoa melki ikinä. Pakkohan niitä mutujakin on syödä, jollei muuta anneta..
3) Mistä tulikin mieleen, että joskus mie piereskelen ihan kamalan hajuisia pieruja. Saan olohuoneen tyhjennettyä tuosta vaan.
4) Mie inhoon harjaamista! Mie en voi ymmärtää, miksi jotkut koirat sanoo tykkäävänsä siitä. Mamma nostaa mut aina liukkaalle pöydälle, etten uskalla pistää hanttiin. Nyt mulla on niskassa muutama takku ja mamma on ihan vauhkona niiden kanssa, ja heiluu harjansa kanssa joka päivä.
5) Mie oon kova tyttö karkaamaan, jos vaan silmä välttää. Mie osaan mennä oven taa kytikseen, kun näen että joku tulee kotiin. Sitten mie vilistän ovesta ulos, ja jään lällättään tuohon pihaan. Mamma on siitä aivan raivona, se ei saa mua kiinni, mutten tottele käskyjäkään. Se yritti opettaa mulle "tänne"-käskyn ja sano, että Manu tuli aina heti kun huudettiin. Hitot mie mistään noutajista piittaa, mie oon terrieri ja meen minne tykkään. Enkä ihan helpolla tule sisälle. No, se taas tarkoittaa että en saa ikinä olla vapaana ulkona muualla kuin metsässä, siellä en mammaa silmistäni laske!
6) Mie ymmärrän jo vähän puhetta. Kun mulle sanoo: hae tossu, haen - noh, ainakin jotain. Parhaat lelut oon jemmannu, eikä mamma tiedä vieläkään, minne olen laittanut sen Vinskilta joululahjaksi saamani vinkupossun. Se on erityisjemmassa. Niin ja jos mie en pääse auton kyytiin, mulle sanotaan, että mene ikkunaan kattoon. Sitten mie menen sohvalle ja kattelen surkeena kun muut menee autoon ja ajaa tiehensä.
7) Jos mamma istuu jonnekin, mun on päästävä syliin. Jos se menee pitkäkseen, menen sen mahan päälle. Joskus se ei ole näkevinään mua ja lukee kirjaa. Mie aikani odotan silityksiä ja huomiota, mutta jollei niitä ala kuulumaan, painan tassulla kirjan edestä pois.
Ja mie haastan edelleen Maman, Ruskan ja Susikairan akan koirineen mukaan tähän haasteeseen. Olkaapa hyvät!
P.S. Miulla on kohta synttärit. 15.2 mie täytän vuoden!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.