Olen mie täällä!
Elämässä nyt vain tapahtuu vauhdilla kaikkea, kaikki tässä perheessä muuttaa, tai suunnittelee muuttavansa jonnekin, Tavaroita seilaa kahden kämpän väliä, ja äiti kaivelee vanhat verhonsa ja mattonsa ja astiansa pojan mukaan. Kaksojätkä muutti omaan asuntoon lähikaupunkiin.
Aika tipalle meni, nimittäin Kaksosjätkä lähtee armeijan palvelukseen 12.1, ja jos oma asunto on ollut vuokrattuna ennen armeijaan menoa vähintään kolme kuukautta, kela maksaa armeija-ajan vuokrat. Näillä näkymin Kaksosjätkä aikoo olla armeijassa 12 kk, joten etu on hyvä. Ensin vain ei ollut työtä, jotta voisi etsiä asuntoa, sitten oli työtä, muttei asuntoa niin vain löytynytkään. Itse asiassa vuokrasopimus allekirjoitettiin muistaakseni 8.10, joten tipallehan se meni. Mutta nyt poika on muuttanut äidin luota omaan kämppään. Haikeaa!
Tokaksvanhin osti oman rivitaloasunnon. Tai tänään tehdään velkakirjat, muutto on marraskuussa. Ja koska Tokaksvanhimmalta jää ylimääräisiä huonekaluja, Kaksosjätkä peri ne Tokaksvanhimmalta, joka aikanaan peri ne multa. Siispä meidän entisen kodin sohva, tietokonepöytä ja sohvapöytä pysyivät perheessä, nuo vanhat rakkaat
Ja jotta elämä ei olisi turhan tasaista, olen laittanut tämän kotimme myyntiin. Välittäjän hinta-arvio yllätti myönteisesti, ja sanoin nopeasti arvion kuultuani, että juu, samanlaista summaa mie olin itse ajatellut... (= olin ajatellut pyytäväni tästä 15.000 euroa vähemmän kuin välittäjän arvio oli). Kolme näyttöä on ollut, mutta en ole antanut laittaa yleisiä näyttöjä, ja lehdessäkin ilmoitus oli vasta kahden viikon nettimyynnin jälkeen. Odotellaan. Ja kun asunto menee kaupaksi, mulla ei ole tiedossa, minne muutan. Olen asumisoikeusjonossa numero 800 ja jotain, eli voipi tulla niin pitkä odottelu, etten sitten enää asumisoikeusasuntoon hinkuakaan. Kuulemma tämä ihana kaupunkiliitoksemme sai tämänkin aikaan: jono ei liiku minnekään, kun kukaan ei hoida asioita tälläkään saralla.
Kaksoslikka jäi vielä mamman luo. Ja Viivi ja kissat. (minne hittoon mie isken 14-ja 15-vuotiaat ulkokissat kun muutan, sisäkissoiksi ne ei sopeudu, sitä olen kokeillut) Leikittelen ajatuksella, että kun Tokaksvanhin muuttaa vuokra-kaksiostaan, me muutetaan Kaksolikan kanssa sinne siksi ajaksi, kunnes mie saan asunnon ja sitten Kaksolikka jäisi siihen asumaan. Tokaksvanhimman vuokraisäntä oli kysynyt, tietääkö Tokaksvanhin ketään uutta vuokralaista. Asunto on kaunis, ja se rempataan tässä välissä. 50-luvun kivitalo leveine kivi-ikkunalautoineen. Olisihan se jonkinlainen ympyrän sulkeutuminen sekin, kun asunnot ja huonekalut kiertää samassa perheessä.
Ja tämä oli oikeastaan koekirjoitus uudella läppärillä. Kuvia en saanut ladattua vielä omin avuin. Kaksojätkä vei emokoneen pois, ja jäin ilman tietokonetta. Isoa konetta en enää halunnut ostaa, joten nyt näpyttelen eilen Anttilasta 200 euron alennuksella ostamallani läppärillä. Vähän jäykkää tää kirjoittaminen oudoilla näppylöillä, ja meinaa aina tulla kaksi kirjainta kerrallaan.. Mutta enköhän mie tähänkin totu..
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.