Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen nopeammin aika hujahtaa, ja isäni sanoi, että kun täyttää 50, aika alkaa kulkea moninkertaisella vauhdilla entiseen verrattuna. Miten mie ennen ehdin tehdä kaikenlaista (ja tein, enkä vain aikonut), ja nykyään aika vain rientää, enkä saa mitään kunnollista aikaiseksi. (= pitäisi alkaa myydä tätä asuntoa, siivoilla kiinteistövälittäjää ja myöhemmin tapahtuvia näyttöjä varten - näkisittepä varaston!!! - pestä ikkunat ja vaihtaa verhot, alkaa katsella rojuja sillä silmällä, että muutto on edessä... HUOKAAA!!! )

Eilen olin ajatellut mennä mökille ompelemaan, mutta Tokaksvanhin laittoi aamusta viestiä, että tulisivat mielellään syömään, poika tyttöystävänsä ja Vilin kanssa. Kaapissa ei ollut juuri mitään, mutta päätin tehdä ruokaa niistä aineksista joita oli. Kylmäsavulohesta tein sipulin, katkaraputuorejuuston ja ruokakerman kanssa kastikkeen, jonka sekoitin pennepastan sekaan, ja johan oli hyvää :) Ja jääkaapista löytyi yksi maitorahkapurkki, kananmunia ja maitoa, ja sain tehtyä jälkkäriäkin.

Kuolatkaa nälässänne:

Ohjeenkin voin laittaa, jos kauniisti pyydetään. Tämä on uunirahkaa, hemmetin hyvää. Pakkasesta sulatin mansikoita kyytipojaksi. Ja maistuu hyvältä kuumana tai kylmänä (just söin annoksen, röyf!)

Eilen Kaksoslikka auttoi kuvien muokkaamisessa (kiitos taas, kultsi!) ja tänään lähdin mökille ompelemaan. Olen joskus äidiltä kaivanut vanhoja suvun valokuvia ajatuksenani kehystää niistä seinälle jonkinlainen asetelma, mutta se(kin) on jäänyt. Nyt kaivoin kuvat esille, ja tytön avulla sain ne siirtopaperille, ja paperit kainalossa lähdin mökille. (ompelukone on siellä).

Olen ennenkin silittänyt kuvia kankaalle, mutta tämä paperi oli erilaista kuin se, jolle olen ennen kuvia tulostanut. Uskomattoman vaikea oli saada kuvan taustapaperi irti, jotta pääsi silittämään, ja siinä kävikin melkoinen sadattelu. Taistelin varmaan tunnin, ja sain lopulta muutaman kuvan silitettyä kankaalle:

Ompelin kai kolme tuntia kahta kuppasta tyynyä. Löysin tuvan kaapin ovien eteen ompelemani verhon kangasta vähän, ja reunustin tyynyt sillä. Saatuani ne valmiiksi, kokeilin miltä ne näyttää. Sisätyynyt on liian pienet, mutta vähän antaa osviittaa:

Tätini, isän sisko, olisiko tässä kuvassa viiden-kuuden vanha. Siis 1910-luvulla otettu kuva.

Ja joku toinen suvun matriarkka. Pitäisi äidiltä kysyä, muistaako hän kuka kuvassa on. Ilmiselvästi äidin suvun puolta, päätellen kippuranenästä poskien pyöreydestä.

Täytyisi kehitellä näitä enemmänkin, vähän erilaisia. Olisin halunnut ehkä koukeroisen tekstin tyynyihin, mutta nyt saa riittää pelkät kuvat.

Eijan lähettämä kranssi jää mökille. Nyt nappasin sen papan seinään laittamaan naulaan (niitähän riittää..), mutta mallaan sen vielä paremmin paikalleen. Luulen, että se jää makkariini, ja luulen, että siihen tulee jossain vaiheessa pienet tuikkuvalot

Viime yö meni nenää niistellessä. Aika harvoin saan räkätauteja, mutta nyt iski. Ilma kulkee vain takapuolen kautta, mutta hyvä että edes sieltä.