Jos mie menen lääkäriin tai labrakokeisiin, niin tiedätte, että tunnen itseni jollain tasolla huonovointiseksi / sairaaksi. Nyt mie kävin, ensin kokeissa ja tänään lääkärissä.

Olo on ollut kehno. Ei mitään hälyyttävää, joka pakottaisi nopeasti apua saamaan, mutta epämääräisen huono olo. Sydän tekee outoja spurtteja, silmissä mustenee (no tottakai mustenee, jos sydän laukkaa), on outo aikaansaamaton ja silti ylivilkas olo. Aamuyöllä heräilen hikilammikosta, ja ne lukijat, jotka ovat pidempään blogiani seuranneet, muistavat ehkä, että perseessä on laastari vaihdevuosivaivojen ehkäisemiseksi. Siis hikoilu ei ole mummotautia. Toisena hetkenä palelee niin että varpaat ja sormet ovat jäiset ja keskiosa naisesta on hikinen ??? Aamuisin herään siihen, että iso möykky kurkussa työntää yökötykset ilmoille ja sitten mennäänkin vessaan vauhdilla. Oletin, että kilpirauhanen toimii vajaalla.

Menin lääkäriin tänään, ja sain kuulla, että suurin osa verikokeista näyttää normaalia. Paitsi kilpirauhaskoe. Joka näyttää - yllätys - ylitoimintaa. Ensimmäisen kerran tämän yli 20 vuoden aikana tyroksiiniannosta vähennetään, tosin varovasti ja vähän vain, mutta silti. En tunnistanut oloani ylitoiminnaksi, koska mulla on aina ollut vajaatoimintaa, enemmän ja enemmän. Parempi kai näin.

Hemoglobiini on 146, keliaakikko on ylpeä. Mutta sitten toinen yllätys: kolestroli oli hieman koholla. Mie olen aina vetänyt komeat kolestrolilukemat, normaalit lukemat ja vielä niinpäin, että se "hyvä" kolestroli on voitolla. Täytyy ihan alkaa miettiä, mikä on muuttunut. Ei se ollut vielä kuin 5.5, mutta haluan takaisin niihin kauniisiin lukemiin smiley

Ja lonkkakivun syy on lääkärin mielestä selkeästi limapussin tulehdus. Johon ei oikein auta muu kuin sopiva annostus lepoa, sellaista liikuntaa, jossa lonkka ei rasittuisi liikaa, sekä venyttelyä. Lääkäri kysyi, että venyttelenkö. Mie siihen, että ööööö... joo, sitten kun se on ihan turkasen kipeä. Parannan tapani täten.

Vappua vietin perinteisesti kavereiden mökillä syöden, juoden (hups!), saunoen ja karaokeakin laulettiin yöllä. Oikein hauskaa.

Ja mökin avain on viety Tapsalle. Olen myös kiertänyt halvimmat keittiöliikkeet (siis Puustelliin en mene, enkä muihin luksusliikkeisiin) ja pyytänyt tarjouksen niistä muutamasta keittiökalusteesta, jotka tupaan tulee. Remppa alkaa ihan kohta. Jännää ja kivaa. Kunhan saan rahat riittämään surprise

Lopuksi kopioin tähän varmaan blogihistoriani kauneimman kommentin, jonka Liskonainen  jätti pari postausta aiemmin, kirjoittaessani yhden kommentin aiheuttamasta pahasta mielestä. Liskis, olet rakas!

"Jupiter on pohjoisen tähtitaivaan kirkkain tähti. Ihan oikea planeetta, joka tällä hetkellä katselee maailman menoa tavanomaista kirkkaammin eikä jäänyt edes talven pitkinä öinä vieressä loistavan Venuksen varjoon.

Jupiterissa asuu rakkaita sieluja. Yksi niistä on isä joka uskollisesti ja hellästi valvoo lapsensa hyvinvointia ja elämää. Kun lapsi väsyneenä, pettyneenä ja potien huonoa omaatuntoa kohottaa iltaisin katseensa tähtitaivaalle, voi lapsi nähdä isän silmäniskun: kaikki on hyvin ja oikeinkin, et ole, tyttäreni pettänyt lupaustasi, vaan olet toiminut parhaasi mukaan ja taistellut rakkaittesi puolesta.

Yhtenä rakkaana sieluna Jupiterissa isä valvoo rakkaittensa elämää ja puhaltaa hellän sinauksen tyttären voimaksi ja lohduksi."

Itku tuli tätäkin lukiessa, kuten sitä arvostelevaa kommenttiakin. Mutta on ero itkulla ja itkulla, Tämä itku kauniiden sanojen ja ajatuksen vuoksi oli hyvä itku. Kiitos, liskis!