tiistai, 11. marraskuu 2008
Enkelitarinoita
Minä uskon enkeleihin, oli uskoni sitten hömppää jonkun mielestä tai ei. Kaunein enkelikertomus on äitini kertoma:
Äitini oli saanut kovan ja ankaran kasvatuksen. Hänen kotitalonsa oli sellainen iso, pitäjän mahtitalo, sen sijaan isäni koti oli köyhä pientila toisella puolen pitäjää. Isä siis ei ollut mikään mieleinen vävyehdokas, eikä mummuni hyväksynyt heidän seurusteluaan. Tällä kertaa kuitenkaan äitini ei totellut omaa äitiään, vaan isä ja äiti menivät ensin kihloihin ja sodan päätyttyä naimisiin. Häät he järjestivät itse, äiti kulki talosta taloon pyytämässä häihin tarvittavia leipomisaineita - se oli pula-aikana ihan normaalia. Äidin kotoa ei annettu mitään, eikä mummuni tullut häihin, ei päästänyt pappaakaan. Sormukset nuoripari sai, kun isän isä lahjoitti oman vihkisormuksensa heille, sormus sulatettiin ja siitä tehtiin kaksi ohutta sormusta, toinen morsiamelle, toinen sulhaselle. Yhteinen elämä alkoi pikkuruisessa vuokratussa saunakamarissa.
Kun häät oli vietetty, isä ja äiti menivät yöksi äitini kotiin. He saivat tietenkin tylyn kohtelun, ja sitä äitini itki hääyönään, maatessaan vihityn aviomiehensä vieressä tuvan pienessä sohvassa. Äiti oli aina totellut ja pelännyt äitiään, ja nyt tunne oli ristiriitainen: hän oli tehnyt äitinsä tahdon vastaisesti, tuntenut sen nahoissaan, mutta rakkaus isään oli voittanut. Silti hänellä oli päätöksestään huono omatunto.
Silloin äiti oli nähnyt enkelin. Se tuli lohduttamaan ja antamaan vahvistusta sille, että äiti oli tehnyt oikean ratkaisun kuunnellessaan sydämensä ääntä. Kun aamulla isä ja äiti lähtivät aloittamaan omaa yhteistä elämäänsä sinne pikkuruiseen saunakamariinsa, äiti tiesi tehneensä oikean ratkaisun. Yöllä oli enkeli käynyt sen hänelle kertomassa.
Minullakin on enkelikokemus. Oli eron jälkeinen syksy, ja olin todella peloissani ja onneton. Makasin yksin yläkerran makuuhuoneessa, enkä saanut unta. Yhtäkkiä tunsin kuin kevyen tuulen kulkevan ylitseni huoneessa, sellainen lämmin tuulahdus, enkelin siiven hipaisu. Sitten tunsin, miten sänkyni toiselle reunalle istuutui joku, ja sisälleni levisi niin ihana, lämmin, rauhallinen olo, että sitä on vaikea sanoin kuvata. Suljin silmäni ja nukahdin rauhalliseen, syvään uneen. Mikäpä siinä oli nukkuessa kun enkeli istui vieressä ja vartioi unta.
Kerroin kokemuksen siskolleni. Hän sanoi, että oli samaan aikaan pyytänyt enkeliä lohdukseni, sisko tiesi että voin huonosti ja olen peloissani. Enkeli tuli.
Vajaa vuosi myöhemmin seurustelin erään miehen kanssa. Istuimme olohuoneen sohvalla, kuuntelimme musiikkia ja juttelimme. Samassa stereoihin tuli jokin häiriö, se alkoi soittaa ihan muuta musiikkia kuin mitä levyllä oli. Huoneen poikki tuntui menevän sama, kevyt tuuli, ja tunsimme sen molemmat. Mies kysyi pelästyneenä: mikä tuo oli? Vastasin rauhalliseen sävyyn, että enkeli se taas mennä porhalsi yli. Niitä täällä liikkuu silloin tällöin.
Kerronpa vielä yhden tarinan, jonka laitan enkelien piikkiin. Poikani ajoi autolla pienellä, mutkaisella hiekkatiellä tyttöystävänsä kanssa. Radio soitti musiikkia, mutta yhtäkkiä sieltä alkoikin musiikin sijaan kuulua jokin varoitus: jossain on suuronnettomuus, tiellä liikkujia varoitetaan vaarasta, ja kuullessaan tämän, poikani pysäytti auton tien sivuun kuullakseen uutisen paremmin. Samassa edessä olevan kumpareen takaa tuli auto kovalla vauhdilla, väärää puolta tietä. Jos poika olisi jatkanut ajamista, olisi uutinen onnettomuudesta ollutkin heistä kertova. Kun auto oli mennyt ohi, palautui radioasema kohdilleen. Ja ei tarvinne mainita, että missään ei ollut sillä hetkellä mitään onnettomuutta.
Se ainakin on selvää, että enkelit pelaavat noiden stereoiden ja radioiden kimpussa alvariinsa. että olkaapa tarkkoina, jos jotain häikkää esiintyy. Saattaapi olla enkeli asialla.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.