1967114.jpg
Lähdin Viivin kanssa aamulenkille autolla. Auto metsän laitaan, ja sieltä ulkoilureittiä metsän halki tähän pikkuiseen kylään. Olen aina haaveillut, että voisinpa joskus asua siellä kylässä. Kirkolle ei ole matkaa kuin muutama kilometri, kaupunkikin on lähellä, ja silti se on aivan oma pikku maalaismaailmansa. Mulla on siellä talokin jo valmiiksi katsottuna, tuo punainen ulkorakennus kuuluu siihen unelmataloon. Älyäisivät nyt vain myydä sen mulle!

Lauantain juhlat olivat niin hauskat, että olen kulkenut hymy huulilla kaksi päivää. Mentiin juhlatalolle kolmen aikaan iltapäivällä, ja kotiin tulin viiden aikaan. Siis viideltä aamulla. Lahjaksi tekemäni tilkkupeitto oli mieluinen lahja: siihen oli tilkkublokeista ja synttärisankarin elämästä kertovista valokuvista koottu sankarin elämäntarina. Ilmeisesti lahja oli  niin iso yllätys, että sankari ei saanutkaan sanottua liikutukseltaan juuri mitään. Tarinan kerroin siinä lahjaa antaessani koko juhlaväelle.

Juhlissa oli paljon ohjelmaa, sankari kun on mukana monissa harrastuksissa, tanssii, laulaa ja näyttelee, ja nämä harrastuskaverit oli sitten järjestäneet vaikka mitä mukavaa. Loppuyö laulettiin karaokea, sunnuntaina olikin sitten kurkku käheänä.

Joillain ihmisillä on taito järjestää juhlia, muuta ei voi sanoa!