Otsikko on kopioitu Mimosan kommentista. Mimosallahan on upeita aamuyöllä päähän tulleita ideoita, milloin pitää tehdä kirpparille myytäväksi remu-aaltos-menninkäisiä, milloin perustaa kukille oma hoitokoti.

Kyllähän sitä on kaikenlaista tullut ideoitua aamuyön suden hetkinä. Viime yönäkin valvoin pari tuntia, mutta johtuen räkäisestä nenästä, pistelevästä kurkusta ja kuumeen aiheuttamasta pöllöstä olosta. Siis toisin sanoen, flunssa iski, mitä ei mulle usein tapahdu, ja ainoa ideointi koski sitä, mitenpäin pitää maata ettei räkä valu kurkkuun.

Mulla on ilmeisesti rikollinen mieli, koska olen tappanut muutamiakin ihmisiä öisin sängyssä kääntyillessäni. Yleensä hoidan homman niin, että uhrilleni tapahtuu jokin onnettomuus, joten ei tarvitse itse sotkea käsiään hommaan (näinhän se Salaisuus-kirja opettaa, vai mitä sanotte te, jotka olette asiaan perehtyneet ;)). Viimeksi salasanablogissani esiintyvä rva K.P tappoi itsensä, joten homma selkis kertalaakilla. Lääkkeitä otti hän yliannoksen, ja hra K.P joutui asiasta mulle ilmoittamaan. Yritin olla osaaottavainen, huonolla menestyksellä.

Mutta olen ideoinut myös muita juttuja, joista yhden toteutinkin, ja itse asiassa tienasin sillä vähän rahaakin. Pari muuta on toteuttamiskelpoisia, ainakin omasta mielestäni, mutta laitettu hautumaan.

Muutama vuosi sitten sain öisen idean, mitä voisin ommella jämäkankaista, joita oli jäänyt lapsille ompelemistani vaatteista. Keksin idean satuvaatteista, joissa on jokin jippo. Aamulla ryntäsin kaivelemaan esiin satukirjoja, ja sitten kangasvarastoja penkomaan. Alkoi syntyä vaatteita, joissa seikkaili aplikoituja eläimiä. Tarvitsin ne kuvakirjat, koska en osaa piirtää muuten, mutta kun näen mallin, saan aikaan suhteellisen hyviä tekeleitä.

Tytön kaksivärisessä liivimekossa oli pyöreä tasku kansallispuvun tyyliin. Sen taskun reunoilta roikkui jäniksen käpälät rennosti, itse pupu oli aplikoitu mekon yläosaan, siis siten että se näytti istuvan siellä taskussa, käpälät taskun reunoilla. Sitten tein kaksiosaisen ulkoilupuvun, jonka takin etuosassa meni jäniksen jäljet, - - :  - - :  Kun niitä jälkiä seurasi takakappaleelle, sieltä löytyi pupu löhöämässä taskussa, aurinkolasit silmillä, tassu taskun ulkopuolella ja limsalasi tassussa. Tein myös collegepuseron, jossa meni iso krokotiili etu- ja takakappaleen poikki, ja jokainen selkäsuomu oli eriväristä collegea. Tein puvun, jossa etukappaleella vilisti jono hiiriä kohti taskua, yksi oli jo hypännyt taskuun ,häntä ja peppu enää näkyvillä. Ja takakappaleella oli kissa, joka jahtasi hiirten joukkoa... ideoin, aplikoin ja ompelin päiväkaudet ja aamuyöt valvoin ja sain uusia ideoita.

Myin vaatteet ihan hyvään hintaan. Voin sanoa, että menivät kuin kuumille kiville. Sitten kävi niin kuin mun monille innostuksilleni: lopahti äkkiä ja kertaheitolla.

Olen myös yöllä saanut loistavan aiheen romaanille. Idea oli niin nerokas että kun kerroin sen siskolle, hän sanoi, että mitä sie siinä vielä selität, ala nopeasti kirjoittaa. Mutta idea ei alkanutkaan elää paperilla, koin kirjailijan tuskan ja tyhjän paperin aiheuttaman paniikin, ja romaani jäi kirjoittamatta. Toistaiseksi, edelleenkin olen sitä mieltä, että siitä tulisi tosi upea, jos tulisi!

Ja sitten: kun tästä tuonne pohjoiseen päin 15 kilometrin päässä sijaitseva talo tulee myyntiin, ostan sen ja perustan sinne koirien lomahoitolan. Se vanha navetta laitetaan asianmukaiseen kuntoon,  ja voin ottaa sinne vähintään 10 koiraa kerralla hoidettavaksi (liikaa ei voi ottaa, että ehdin hoitaa ja lenkittää kaikki), ja muutamalle kissallekin järjestyy hoitopaikka. Lenkkimaastot on upeat, ja tarhatilaa tontilla on vaikka kuinka paljon. Kunhan nyt älyäisivät pistää sen talon myyntiin.

Joko nämä riitti näin ens'alkuun? Miltäs kuulostaa? Eikös nämä kaksi viimeistäkin ole ihan toteuttamiskelpoiset, kunhan aika on. Unohtakaa ne tappamissuunnitelmat, niistä voisi seurata toteutettuina suuria vaikeuksia.