maanantai, 8. syyskuu 2008
Viikonlopun jälkeinen elämäni
Noin tuli Viivin kanssa aamulenkki tehtyä, ja kamera (se uusi, se uusi!) tietenkin kulki mukana, jotta sain maisemaa tallennettua tuossa vieressä virtaavan joen rannalta. Enpä tänä kesänä käynyt vastavirtauimassa kuin kerran, helteisinä kesinä on tullut joessa pulikoitua useamman kerran päivässä koko kesän ajan.
Viikonloppua vietin Hesassa siskon luona (kiitos vaan täysihoidosta, jos satut lukemaan) ja käytiin Wanhan Sataman käsityömessuilla. Mukaan tarttui stressin torjuntaan aromaterapiasaippua, sekä tilkkuja :
Maksoi 10 euroa, pakassa oli 36 toisiinsa sävytettyä, valmiiksi leikattua tilkkua, ja nyt päässä pyörii ideoita, mitä noista alkaisi kehkeytyä. Jospa vien ne illalla tilkkutyökursseille ja varastan ideoita opettajan ja muiden tilkkuilijoiden töistä. Toivottavasti toinen tunti sujuu paremmin kuin viikko sitten, ja alan tulla vieraan ompelukoneen kanssa sinuiksi.
Raivostuttavaa kun mun päähän jää aina jokin musiikkikappale soimaan. Nyt on koko aamun tullut taukoamatta Pepe Wilberin versiota laulusta: "Kun silmäni mä auki saan...". Kai sitä muuten kuuntelisi, mutta kun levy jumiintuu aina siihen kohtaan, jossa Pepe laulaa: "... sanot kultasein mä näin tahnonnolla ain". Miksi se ei voinut tehdä sitä levyään huolellisemmin ja katkaista tuossa kohtaa sanoja, kuten pitäisi. Nyt tästä saa kärsiä lopun elämäänsä. Tahdonnolla tahdonnolla. Että nyppii!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.