Huih, jotkut (voi tätä suomen kieltä: joku - jotkut) olivat lukeneet viime kirjoituksen otsikon: "Mie rakastuin". Pois se minusta! Jos jotain välttelen, niin miehiä. Jaa, itse asiassa, kukapa tällaisesta vaihdevuotisesta, ylipainoisesta, kiukkuisesta,  meikkaamattomasta, vanhoissa vaatteissa kulkevasta mammasta nyt sitten innostuisikaan .

Viikonloppuna lähdin taas mökille. Paistoin taas lettuja ja sain huomata, että tuvan katossa on erittäin toimiva palohälytin . Puuhellan päällä ei tietenkään ole mitään liesituuletinta, joten käryt nousivat kattoon, ja saivat hälyttimen ujeltamaan. Viivi meinasi seota, enkä saanut hälytintä hiljaiseksi muuten kuin kiipeämällä irroittamaan sen, ja ottamaan patterit sen sisältä pois. Tulipahan testattua. Ja muistin, että muista huoneista otin hälyttimet katoista pois maalatessani, joten taitaa tarvita asentaa ne takaisin. Missähän ne on?

Kameran unohdin kotiin. Stanstan ruusutaulu pääsi makkariini sängyn yläpuolelle, se istuu sinne kuin tassu paskaan. Otan kuvia todisteeksi, kunhan sinne taas menen. Vaihdoin myös isoon kamariin keväisemmät pitsiverhot, samoin (tulevaan) ompeluhuoneeseeni.

Sanokaa, wiisaat, mistä saan ostamieni Ikean pukkijalkojen päälle halvan ja hyvän pöytätason? Keittiöliikkeestä? Puutavaraliikkeestä? Ikeassahan niitä on, mutten viitsi sinne lähteä, ja tavoitteena on saada se mahtumaan Nissaniin takaluukun kautta, kun takapenkit on kaadettu. En viitsisi lähteä Ikeaan, ostaa pöytätasoa, ja todeta siellä pihassa, että ei mahdu.

Sanokaa myös, miten saan Viivin pepusta ison, kuivan kakan pois . Viivillä oli lieviä kakkaamisongelmia sunnuntaiaamuna, ennen aamupalaa... Lopulta, kun olin juoksuttanut sitä metsässä, se sai kakan tulemaan, sitten pesin sen hirveän sottaista pyllyä, ja heti sen jälkeen söin aamupalan hyvällä ruokahalulla . Mutta peppuun jäi kuivaa kakkaa, enkä saa sitä mitenkään pois.. trimmaaja on viikon kuluttua, se nainen saa sydärin, jos me mennään sinne irrotuttaan paskat takapuolesta (Toivottavasti kukaan ei lue tätä syödessään, muuten sämpylä juuttuu kurkkuun)

Mökille pakkasin mukaani uuden, rautakaupasta ostamani pokasahan. Olen päättänyt olla self-made-woman myös puunkaadossa . Älkää kuitenkaan visioiko mua kaatamassa mökin päälle isoa mäntyä, aion sahata vain pystyynkuolleita leppiä, ja raivata vähän takapihan roskapuustoa. Mutta kun sunnuntaiaamuna heräsin ja avasin makkarin kaihtimet, pääsi multa melkein ääneen valitus: koko piha ja puut oli paksun lumen peitossa, se niistä metsätöistä tällä erää. Päätin pitääkin ompelupäivän, ja sain pari blokkia ikuisuusprojektiini, karhuntassu-tilkkupeittoon ommeltua. Kun lumipyry iltapäivällä alkoi uudelleen, keräsin tavarani ja lähdin kotiin; pelkäsin, että en selviä kesärenkailla kotiin. Selvisin, eikä tehnyt heikkoakaan. Täällä, 25 kilometriä etelämpänä ei lunta ollut tullutkaan.

Mutta Hanni on ollut ovela. Etsin huutonetistä lokerikkoa,. joka sopisi mökille ison kamarin seinään, ja löysin sellaisen. Huutoaika meni tänään umpeen, siellä oli yksi huuto ennenkuin nappasin lokerikon hänen nenänsä edestä. Laitoin puhelimeen hälytyksen, ja muutamaa minuuttia ennen huutoajan loppumista laitoin oman tarjoukseni, ja oletan että sain sen, koska lokerikossa ei ollut hintavarausta. Tähän alkaa sitten löytymään kaikkea pientä sälää. Lokerikko on 45 senttiä korkea, just sopiva.

Telkkaritasoksi pitäisi vielä löytää jotain halpaa - ostin naapurin vanhan telkkarin. Mutta tv-lupaa en varmaankaan hanki.

Kävisikö mulla sellainen tuuri, että kärähtäisin?

P.S. Käykää kurkkaamassa Eijan blogin neulatyynykisan ehdokkaat. Tosi hienoja!

P.S.2 Viivi teki taas tempun terävän, ja ennenkuin ehdin hoksata, se oli kaatunut paskan päälle metsälenkillä, ja hinkkasi turkkiinsa mönjää . Kun pesin sitä  turkista pois, sain myös kuivan kakan irtoamaan, kun palastelin sen suihkun alla paljain käsin, ja irrottelin pätkä kerrallaan. Saksia en olisi uskaltanut käyttää, nimittäin se ei ollut karvoissa vaan pepunreiässä kiinni. Tarkoituksella annoin näin tarkan kuvauksen, nimittäin kaikki laihduttajat, menihän ruokahalut, menihän?