1892483.jpg
Tosikertomus Hansun tilkkutyökurssin toiselta tunnilta:

Ensimmäisellä tunnilla oli sanottu, että seuraavalla kerralla värjätään kankaita, tehdään batiikkia. Päätin heti oitis, että miehän en sitä tee, koska en tykkää sellaisesta sottaamisesta, teen jotain muuta sillä välillä. Kaikki alkoivat kuitenkin innolla sekoitella värejään, joten ajattelin että no mie sitten kanssa, koska opettajaltakin meni aika niiden värjärien ohjaamiseen.

Siispä tavasin ohjeet, ja ostin opelta lakanakangasta, jonka silppusin kahdeksaan palaseen. Jokaisesta palasta piti tulla eri sävyinen sen mukaan, paljonko pipetillä tiputtaa väriainetta ja minkälaisen sekoituksen tekee. Päätin tehdä keltaisen-vihreän sävyjä, ja mittasin ämpärin pohjalle 4 dl vettä, sekoitin siihen soodaa ja tein värimössöt kuppiin. Sitten tulikin se yllätysosio. En ollut tuonut tullessani minigrip-pusseja, joihin värit sekoitetaan, ja joissa kankaat värjätään. Kaikki muut tarvikkeet tuli talon puolesta, pussit olisi pitänyt olla itsellä mukana.

Ope sanoi, että voithan tehdä seoksesi suoraan karkkilaatikoihin, joita oli jätesäkeissä, ja joihin muut laitteli ne minigrip-pussinsa. No mie touhotin niiden laatikoiden kanssa, ja kaatelin soodavedet kahdeksaan karkkilaatikkoon ja pipetillä värit sekaan. En vieläkään tajua edes sitä, miten sai riittämään 16 milliä seitsemään purkkiin, jos yksi jätettiin ilman, seuraavaan tuli 2ml, sitten 4ml - 6 ml -  8 ml - 10ml - 12 ml. Aine loppui alkuunsa kesken, ja hain vaivihkaa lisää. Ope huusi luokan toiselta puolelta: ai, siulta loppui väri kesken??? Miten ne muut sai sen 16 milliä riittämään tyyliin viisi leipää ja kaksi kalaa?

Mie ilmotin kaikille, että mie oon luova, ja teen ihan omat sekotukset. Sitten alkoi kuulua lorinaa. Yksi karkkilaatikoista oli rikki pohjasta, ja se värimössö alkoi valua pöytää pitkin tuolille ja lattialle. Mie kai huusin suoraa huutoa siinä vaiheessa, ja kyllä tuli naisiin liikettä! Jostain siihen lensi pyyhe, johon värivettä kuivattiin, ja mie ryntäsin hakemaan Fairyä, jolla hinkkasin värjääntynyttä, yläasteen pilalle mennyttä käsityöluokan ompelupöytää. Ei se lähtenyt, vaan siihen jäi karkkilaatikon muotoinen vihertävä läntti. Sitten joku enkeli löysi Vimiä, ja sillä sain pöydän puhtaaksi. Helpotus!

Kävin opelta kysymässä, että erotetaanko miut jo ryhmästä. Ope halasi ja lupasi, että saan jatkaa kurssia huolimatta kaikesta tuhotyöstä, jota olen siellä kahdella kerralla saanut aikaan.

Sain karkkilaatikot kotiin ehjänä ja kaatamatta / kaatumatta. Eihän mulla ollut kotonakaan minigrip-pusseja, joten laitoin ne loput mössöt, mitkä ei levinneet pöydälle, pakastepusseihin ja pussit solmuun. Siellä ne nyt tekeentyy kodinhoitohuoneen altaassa iltaan saakka. Voipi tulla TOSI erilaisia värejä kuin mitä oli tarkoitus.

Olinpa taas luova!