Mie oon ollut aina kova lukemaan kirjoja. Jossain vaiheessa piti puhua suurkulutuksesta, mutta iän myötä (ja ajan lisääntyessä, miten paradoksaalista!) lukeminen on vähentynyt. Aina on parikin kirjaa kesken, yksi makkarissa ja toinen olkkarissa, mutta kirjan läpilukeminen kestää. Enää en hotki kirjoja malttamatta päästää niitä käsistäni tai nukkua yöllä, ja olen myös huomannut, että mukaansa tempaavat kirjat ovat vähissä. Vika ei ole kirjoissa vaan naisessa.
Luin Stephen Kuusiston omaelämäkerrallisen Sokeiden Planeetan, ja ajattelin ennen siirtymistä Jari Tervon maailmaan lukea kevyen välipalan. En edes kehtaa sanoa, minkä
Jos kirjassa viljellään sanaa SUURENMOINEN niin laajasti, että samalla sivulla voi olla neljä SUURENMOISTA - juttua, yleensä hautaan kirjan mappiin keskenjätetyt Tai jos kirjassa selitetään, miten naisen harmaat, mantelinmuotoiset silmät loistivat korostaen hänen asuaan; valkoista neuletta ja hyvinistuvia harmaita housuja hänen hoikassa pers... no ei ne nyt ihan noin kirjoita, mutta tiedätte varmaan mistä puhun, lentää kirja käsistä äkkiä.
Sitten tartuin tähän välipalaan (enkä edelleenkään kehtaa paljastaa kirjailijan nimeä, päätelkää itse), ja toisella sivulla löysin nämä vaate-silmä-hunajanvärinen tukka-korkeat poskipäät-lässytykset. Älykkyysosamääräkin naisella on 170 ja lopusta oli luonto huolehtinut... lässynlässyä, ja tietenkin sana SUURENMOINEN joka toisella sivulla.
Mutta voi auttakaa! Tätä kirjaa ei voikaan jättää kesken, kun pitää katsoa, miten siinä käy, kun ensin kuvernööriksi ja sitten presidentiksi reittä pitkin edennyt, naisiin menevä Oliver puolivahingossa tappaa naisia nestemäisellä huumeella. Leslie, kenen kanssa Oliverin piti mennä naimisiin, muttei sitten mennytkään, vaan palasi entisen morsiamensa Janin luo, jolloin Oliverin suusta purkautuivat sanat "mennäänkö naimisiin", hautoo karmeaa kostoa, mutta vasta kirjan lopussa tietenkin selviää koston koko karmeus, mutta Leslie on jo parisataa sivua valmistellut sitä alkamalla lehtikeisarinnaksi ja hallitsee tällä hetkellä Amerikan uutislehtiä, ja hänen alaisuudessaan on myös reportteri Dana, joka menee itsepäisesti Sarajevoon, ja joutuu siellä pidätetyksi, ja presidentti itse puuttuu asiaan, jotta Dana saadaan pois Sarajevosta, mutta oletettavasti Oliver-presidentillä on himokkaita ajatuksia Danaakin kohtaan, koska hänen kerrotaan katsovan kaikki uutiset, missä Dana on reportterina. Just tuli taas yksi ruumis, kun pressa salaisesti sviitissä tapasi 16-vuotiaan tytön, joka kaatui huumetta otettuaan ja löi päänsä ja delasi, muttei kukaan tiedä että pressa siellä huoneessa oli, joten etsivä Reese on pahan paikan edessä, etenkin kun tyttö sattuikin olemaan yhden kuvernöörin tytär, mitä pressa ei tiennyt pokatessaan tytön Valkoisessa Talossa kierrelleen koululaisryhmän joukosta....
Olen sivulla 210, ja vielä pitää jänskätä 60 sivua, kun asiat vain mutkistuu, ja loppuratkaisusta ei näy vielä häivääkään.
Onneksi osaan nauraa kirjassa oikeissa kohdissa. Niinkuin tässä: "Leslie näytti tyrmäävän kauniilta mustassa pitkässä neulepuvussa, jossa oli edessä kahdenkymmenenkahden karaatin kullalla päällystetyt napit. Vasemmalla sivulla oli paljastava 35 senttiä pitkä halkio....."
Edit iltapäivällä: koska näköjään muutkin haluavat lukea koukuttavaa roskaromaania, tässä on kirja. Aija arvasi oikein kirjailijan:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.