Mie olen täällä kertonut, miten mulla saattaa päässä kilahtaa, kun näen jotain törkeää liikenteessä. Inhoan niitä, jotka ajavat punaisia päin, ja ehkä tappavat jonkun lapsen, joka luottaa siihen että vihreillä valoilla saa mennä turvallisesti kadun yli. Ja ainakin yhtä paljon mie inhoan niitä perseeseen kiilautujia, joita tuntuu olevan joka puolella!
Eilen lähdin ajamaan kaupunkiin. Takanani ajava auto piti ihan normi-turvavälin, mutta näin että sen perään oli liiskautunut auto, joka oli tunkenut itsensä aivan kiinni puskuriin. Rajoitus oli normaali kahdeksankymppiä, ja näin että takana tuleva auto mutkitteli oudosti. Oletan, että kuski yritti pöllyttää lunta kiilaajan tuulilasiin, jotta saisi vähän rakoa syntymään (mie käytän itse sitä keinoa, samoin kuralätäköiden yli ajamista, kiäh kiäh! ) Täällä suunnalla teitä suolataan hyvin säästeliäästi (lue: tuskin koskaan ja ollenkaan), koska ollaan Salpausselän harjulla ja pohjavesialueella. Siispä asfaltti oli liukas.
Päästiin kaupunkiin, ja ajoin kääntyvien valoille, olin menossa kauppakeskukseen, kaupungin ulkopuolelle. Ja eikös se kiilaaja tullut mun perääni vuorostaan. Nytkytti autoaan vähin erin lähemmäs ja lähemmäs, kunnes oli arviolta 8 sentin päässä takapuskuristani. Niin kannattaa tehdä, jos haluaa liikkeelle valoista nopeasti, tehän tiedätte
Valot vaihtuivat, ja peilistä näin, että kuskina oli noin kaksvitonen tyttö, vieressään ilmeisesti poikaystävä. Ja väli autooni oli arviolta kaksi metriä. Korkeintaan. Vilautin jarruvaloja. Pissis selitti jotain poikaystävälleen mua kohti huitoen, eikä hiljentänyt pätkääkään. Tultiin toisiin valoihin, punaisiin. Pissis liiskautui, jos mahdollista, vielä lähemmäs autoani kuin edellisissä punaisissa. Tuijotti vinosti hymyillen peiliini, ja mie tuijotin ilmeen rävähtämättä takaisin. Pissiksen suu kävi koko ajan. Niin munkin, vaikka mulla ei ollut edes vieruskaveria.
Kolmannet valot paloivat vihreinä, ja siinä kohtaa pissiksen aivoissa syttyi idea Kyllä, niinkin voi näköjään käydä. Pissis hoksasi, että vieressä on toinen kaista, joten hän liidätti autonsa sinne yrittäen ohittaa mut. Valitettavasti liidätys oli mennä pitkäksi, pissis jäi jälkeeni yrittäessään suoristaa ojaan valuvaa autoaan, ja koska viereisellä kaistalla meni auto juuri samaa nopeutta kanssani, pissis joutui vierelleni, ajamaan samaa vauhtia kuin mie. Ja tuijotti! Tuijotti! Ivallinen hymy! Tuijotusta! Mutta kyllähän mun pokkani kestää
Neljänsistä valoista osa kääntyi ja pissis sai tilaisuutensa. Lumi pöllyten hän kaasutti ohi autojonon, ja näin miten edessä syttyi jarruvalot vuorotellen jokaiseen autoon: pissis oli mitä ilmeisimmin tehnyt näyttävän eteenkiilauksen. Vain ollaksemme kauppakeskuksen liikennevaloissa peräkkäin. Saattoi olla, että menin AIKA lähelle hänen takapuskuriaan odotellessani siinä valojen vaihtumista. SAATTAA olla... ja pissis hoksasi, että olen hänen perässään ja tuijotti!
Ajoin auton parkkiin ja kävelin kohti ulko-ovea. Pissis oli jäänyt tupakalle oven viereen ja kaulailemaan poikaystävänsä kanssa. PIIIIITKÄ, vihainen mulkaisu minun suuntaani. Toistan: mun pokka pitää kyllä.
Sitten se hupiosuus. Päätin mennä kosmetiikkaosaston kautta ja katsoa, onko jäljellä halpoja dödö-lahjapakkauksia. Olin kapeassa käytävässä kärryineni, kun pissis lähestyi minua. Oletin, etenkin likan ilmeen nähtyäni, että nyt saa mamma ja kärryt kyytiä.
Aivan edessäni pissis liukastui korkokengillään, ja kaatui eteeni, eikä muuten kaatunut mitenkään tyylikkäästi. Jalat levisivät eri suuntiin ja likka kontusilleen eteeni. Seisoin ilmeen värähtämättä katselemassa pissiksen alennustilaa. Pakkohan mun oli jäädä, kun pissis tukki tieni rojahdettuaan turvalleen
Jaa, sanonko vielä että kyllä mulla pokka pitää. Katselin edessäni kellivää pissistä nenänvartta pitkin mitään sanomatta. Osaan olla HYVIN halveksivan näköinen halutessani, ja tiedän myös milloin pelkkä katse riittää osoittamaan halveksunnan määrän. Likka ei meinannut päästä ylös, eikä poikaystävä auttanut. Lopulta pissis kampesi itsensä kontalleen, siitä pystyyn, ja päästi suustaan omituisia, vingahtelevia ääniä.
Vaan eipä enää muistanut kaataa mammaa ja kärryjä, jatkoi matkaansa ja poikaystävä sai kuulla kunniansa. Tosin pelkään että auton ratin taa päästyään likka kostoksi kiilaili paluumatkalla vielä pahemmin. Mutta eipä mun perseeseeni enää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.