Äidin runo v:lta 1985, joka luetaan hautajaisissa:


MIETTEITÄ TÄHTITAIVAAN ALLA.

 
Kirkas, kuulas tähtitaivas
minut mietteisiini saa:
onko tähtein tuolla puolen ikuisuuden maa?
Ovatko nuo kirkkaat tähdet monta taivaan ikkunaa,
josta pienet enkel´ lapset katselevat maailmaa?

tai jos onkin kirkas tähti
uusi koti ihmisten,
jotka ennen meitä lähti ikuisuuteen rientäen
jospa hekin tähdeltänsä seurailevat elämää;
rukoilevat, huolehtivat, meistä jotka tänne jää.

Katson suurta kirkkautta,
avaruutta valtavaa:
tuhannet ja tuhannet on tähdet jotka vilkuttaa.
Eipä noita Luojan töitä ihmislaps voi ymmärtää
Luonto suuri ihmeellinen arvoitukseks jää.